Multiresistenteistä bakteereista


MULTIRESISTENTEISTÄ BAKTEEREISTA



Bakteerien resistenssi eli vastustuskyky antibiooteille on jatkuvasti kasvava maailmanlaajuinen uhka sekä ihmisille että eläimille. On arvioitu että vuonna 2050 kymmenen miljoonaa ihmistä kuolee resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Resistenssin syntyyn on vaikuttanut antibioottien yleistynyt ja liiallinen käyttö. Antibioottihoidon myötä herkät bakteerit kuolevat ja vastustuskyvyn kehittäneet säilyvät ja siirtävät resistenssiä eteenpäin. Erityinen ongelma ovat bakteerit jotka ovat kehittäneet vastustuskykyä useammalle antibiootille, tällöin mahdollisen infektion hoito vaikeutuu mikäli juuri tämä bakteerikanta aiheuttaa infektion. 


Multiresistenttejä bakteereja todetaan sekä ihmisissä, eläimissä että elintarvikkeissa. Lemmikkieläimissä näitä bakteereja todetaan keskimääräistä enemmän tietyissä ryhmissä. Näitä ovat ulkomailta tuodut koirat ja kotimaista alkuperää olevista koirista etenkin ne jotka ovat saaneet runsaasti antibioottihoitoa esim toistuviin iho- ja korvatulehduksiin (tässä korostuvat tietyt näille vaivoille alttiit rodut) sekä raakaravintoa saavat. Rescue-koirilla näiden bakteerien runsaampi esiintyminen johtuu lähtömaiden antibioottikäytännöistä sekä bakteerien helposta siirtymisestä tiheässä koirapopulaatiossa tarhalla koirasta toiseen. Valtaosa näiden bakteerien kantajista on oireettomia eivätkä saa koskaan ongelmia kantajuudesta. Bakteerien merkitys on suurin populaatiotasolla ja maailmanlaajuisesti, mitä enemmän multiresistentit bakteerit lisääntyvät sitä vaikeammaksi infektioiden hoito käy tulevaisuudessa. Siksi ensisijainen tavoite on vähentää näiden bakteerien esiintyvyyttä ja leviämistä. Koirilla merkityksellisimmät resistenssikannat ovat MRSP ja ESBL.



MRSP (metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudointermedius)


S.pseudointermedius on koiran iholla ja limakalvolla elävä bakteeri joka on hyvin yleinen terveillä eläimillä mutta voi aiheuttaa myös infektioita, yleisimmin iho- ja haavatulehduksia. Myös luu- ja nivelinfektiot sekä virtsatietulehdukset ovat mahdollisia.  Kun tämä bakteeri on kehittänyt vastustuskyvyn metisilliinille, se on MRSP-kanta.  MRSP ei aiheuta infektioita tavallista S. pseudointermediusta herkemmin mutta mahdollisten tulehdusten hoito hankaloituu kun tehoavia antibiootteja on vähemmän. Terveelle eläimelle MRSP ei ole vaarallinen ja koira onkin usein oireeton kantaja.  MRSP:n esiintyvyys suomalaisissa koirissa on n. 3-10% välillä. 


MRSP leviää yleensä eläinten välisessä kontaktissa mutta saattaa kehittyä myös antibioottihoidon myötä. Myös ympäristö ja välineet, kuten harjat ja lelut, voivat siirtää bakteereja eläimestä toiseen.  Tämän vuoksi eläinlääkäriasemilla MRSP-kantajaa hoidetaan kosketuseristyksessä.  Ihmiseen MRSP siirtyy todennäköisesti hyvin lyhytaikaisesti eikä ihminen yleensä sairastu MRSP:n aiheuttamaan tulehdukseen, maailmalla on raportoitu vain harvoja yksittäisiä sairastapauksia.  Kun perheessä on MRSP:tä kantava koira on todennäköistä että perheen muut koirat ovat myös kantajia. MRSP voi puhdistua koiran elimistöstä mutta etenkin paljon antibiootteja saaneisiin potilaisiin suhtaudutaan eläinlääkäriasemilla aina riskipotilaina vaikka kontrollinäytteet olisivat puhtaita. 


 

ESBL (extended spectrum beta-lactamases)


ESBL-ominaisuus on tyypillisimmin E.colissa tai Klebsiellassa jotka ovat molemmat suolistobakteereja.   ESBL aiheuttaa mm virtsatieinfektioita ja yleistulehduksia.  Noin 5% suomalaisista koirista kantaa ESBL-bakteeria (Helsingin Yliopisto 17.11.2017).  ESBL on yleinen myös mm ulkomailla matkustaneilla ihmisillä , esim Aasiassa matkustaneista 70% kantaa suolistossaan ESBL-kantaa matkalta palatessaan (Lääkärilehti 25.11.2013) . ESBL:ää todetaan myös esim siipikarjatuotteissa, 22 prosenttia vuonna 2016 vähittäismyynnissä olleesta tuoreesta broilerinlihasta sisälsi antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL- tai niiden kaltaisia bakteereja (Evira, 6.4.2017)


ESBL-kantajuus saattaa siirtyä lemmikistä omistajaan (ja päin vastoin) eritteiden välityksellä ja lähikontaktissa (naaman nuoleminen, lemmikki nuolee astiat jne).  On todennäköistä että ESBL-kantajuus on kaikilla perheen lemmikeillä jos se todetaan yhdellä. ESBL-kantajuudesta puhdistuminen on mahdollista mutta kantajuuden kestosta ei ole varmaa tietoa.


Lähde: Tanja Hakkarainen/Evidensia